200 species at last

Olen yrittänyt kiireellä hoitaa vuodenpinnoihin puuttuvia lajeja. Olen keskittynyt niihin helpoimpiin, mutta ei se olekaan ollut kovin helppoa. Joka tapauksessa retkeily palkitsee – olen monesti löytänyt jonkin toisen lajin tai tehyt muita hyviä havaintoja.

23.9. Ulkomaanmatkan aikaan osui ensimmäinen kylmänpurkaus ja Suomessa nähtiin monipuolista syysmuuttoa. Lähdin heti loman jälkeen Lahden Kilpiäistenpohjaan staijaamaan. Jälkimainingeissa meni hyvää muuttoa. Target-lajina oli pikkusirkku, mutta sitä en nähnyt. Sen sijaan taigauunilintu muutti tiaisparvessa. Kirjosiipikäpylintuparvi kierteli myös alueella – vuoden toinen havainto.

24.9. Aamulla näin kotipellolla ampuhaukan. Olin etsinyt lajia laajalta alueelta, mutta lopulta se hoitui lähes kotiovelta.

27.9. Aamupäivällä oli tihkusateinen keli, enkä olisi normaalisti vaivautunut retkelle, mutta lähdin katsastamaan muutamaa staijauspaikkaa seuran päivän Orimattila-rallia varten. Olin juuri lopettelemassa retkeä, kun päätin vielä tarkistaa yhden staijauspaikan. Vesisade taukosi ja pikkulintumuutto räjähti yllättäen käyntiin. Taivas oli täynnä rastaita ja peippolintuja. Ensin ylitseni lensi kolmen kangaskiurun parvi – toinen havainto tälle vuodelle ja kohta perään muutti lähietäisyydeltä pohjansirkku.

28.9. Naapuriyhdistysten ILO-rallissa (Iiiti, Lapinjärvi, Orimattila) oli paljon odotuksia. Olin ajatellut keskittyväni vain puuttuviin vuodenpinnoihin, mutta ralli vei mennessään. Ajoin päivän aikana 85 km. Varpuspöllö tuli vihdoin pinnoihin, mutta muutakin olisi ollut tarjolla. Suunnittelin pitkään Artjärvelle lähtöä – siellä olisi lopulta ollut merihanhi, punakaulahanhi ja lapinsirkku. Kuivannolla taasen punajalkahaukka. No, ei ole tietenkään takeita, että olisin nähnyt noita lajeja. Löysin sentään Mallusjärveltä vuoden toisen jalohaikaran ja luhtakanan ja Vähä-Mallusjoelta vuoden toisen ampuhaukan.

3.10. Aamuksi oli luvattu navakkaa tuulta suoraan Vienalta. Katselin, että Lahden Ruoriniemi voisi olla koillistuulella sopivasti tuulen suojassa ja niinhän se oli. Hanhia muutti kovassa myötätuulessa, mutta Enonselkä oli lähes tyyni. Odottelin näkeväni kihuja, mutta eipä näkynyt vieläkään. Sen sijaan löysin yhden sepelhanhiparven ja yksinäisen kiertelevän merihanhen – työvoitto ja vuodenpinna numero 200! Muuttohaukka saalisteli Laasonpohjassa – vuoden toinen havainto. Päivän paras havainto oli kuitenki luotokirvinen, joka lensi staijauspaikkani edestä Ruoriniemen kärkeen. Lintu oli aika arka. Kun yritin lähestyä sitä kameran kanssa, se jatkoi heti matkaansa seuraavalle aallonmurtajalle. Lintua ei enää löytynyt, mutta Polttimolta löytyi aikuinen kalatiira, joka oli vielä kesäpuvussa.

Luotokirvisestä vielä sen verran, että näin ja kuulin samanlaisen linnun täsmälleen samalla paikalla jo 30.8., mutta silloin lintu lensi Järven yli Myllysaaren suuntaan ja näin linnun vain lennossa, pois päin. Voisiko kyseessä olla sama luotokirvinen?

Laskin, että vuonna 2013 sain 200 spontaania vuodenpinnaa täyteen jo 18.7. löydettyäni Kujalan jätekeskukselta mustapyrstökuirin. Seuraava spontaani laji (lapinkirvinen) tulikin vasta 25.8.

7.10. Missasin viikonlopun hyvät maakotkakelit, koska jouduin olemaan neljän seinän sisällä. Maanantai-aamuna ajatuksissa oli lähteä staijaamaan, mutta tihkusateinen alapilvimassa pilasi hyvän petolintukelin. Ajauduin Kilpiäistenpohjaan, josta toivoin löytäväni kenties jotain ruskouunilinnun tapaista. Kaukoputkeen osui kiertelevä pohjantikka. Hyvä havinto sekin. Ritamäen kävelytielle kuului pähkinähakin ääntä. Hakkia olen etsinyt jo pari kuukautta, enkä vieläkään ole NÄHNYT sitä. Sembroissa ei ole käpyjä ja sen yhden ja ainoan makedonianmännyn (jossa on käpyjä) alla on suurieleisesti, pitkään ja hartaasti rakennettu julkista vessaa.

Olen myös kompannut heinäkurppia ahkerasti. Niitä vain ei ole. Spontaaneista vuodenpinnoista puuttuu vielä muun muassa pikkujoutsen, pikku-uikku, maakotka, jänkäkurppa, kihut, pikkukajava, aroharmaalokki, hiiripöllö, suopöllö, tunturikiuru, sepelrastas, taviokuurna ja lapinsirkku. Siinä loppukuuksi tavoitetta. Marraskuu meneekin ulkomailla.

Sähköpyörän mittari näyttää 5 000 ajettu kilometriä. Tänä vuonna kilometrejä on kertynyt 3 500.